Tulostusmateriaaleilla on mitattavia ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon, kun valitset tai suunnittelet lomakkeita tiettyä käyttötarkoitusta varten.
Peruspaino ilmoittaa painon paunoina 500 paperiarkille (yksi riisi). Paperin vakiokoko kuitenkin määrittää painon, joka ei välttämättä ole ostettu koko. Tämän vuoksi peruspainoja ei ole aina helppo vertailla. Esimerkkinä voidaan ottaa 20 paunan (75 g/m2) vakiokoko, joka on 17 x 22 tuumaa (43,18 x 55,88 cm). Yksi riisi painaa 20 paunaa. Jos paperi leikataan, mikä muodostaisi neljä 8,5 x 11 tuuman (21,59 x 27,94 cm) riisiä, jokainen riisi merkittäisiin 20 paunan paperiksi, mutta se painaisi vain viisi paunaa (18,75 g/m2).
Jos sama paperi painaisi 24 paunaa (90 g/m2) , sitä kutsuttaisiin 24 paunan paperiksi. 24 paunan paperi on paksumpaa, painavampaa ja tiheämpää kuin 20 paunan paperi. Paksumpaa paperia voi laittaa lokeroon vähemmän. Painavampi ja tiheämpi paperi voi aiheuttaa paperitukoksia tai syöttöongelmia joissakin tulostimissa. Voit varmistaa, että käytettävän paperin peruspaino on hyväksyttävä, katsomalla taulukkoa kohdassa Tulostinkohtaiset tuetut paperit .
Kaikki peruspainot eivät liity samaan arkin vakiokokoon. Esimerkiksi 70 paunan (260 g/m2) materiaali voi olla kevyempää kuin 40 paunan (145 g/m2) materiaali, jos se perustuu suuremmalle paperikoolle. Metrijärjestelmän yksikkö grammaa/neliömetri (g/m 2 ) on johdonmukaisempi tapa vertailla painoja, ja se on ISO:n (International Organization for Standardization) standardoima.
Tulostimesi hyväksyy monia materiaalien painoja, mutta liian kevyet tai raskaat materiaalit voivat aiheuttaa tulostusongelmia. Painavat ja paksut materiaalit eivät välttämättä lämpene riittävän nopeasti kiinnitysyksikössä, mikä heikentää tulostuslaatua. Niiden syötössä voi esiintyä ongelmia, ja ne voivat painonsa tai jäykkyytensä vuoksi mennä vinoon. Toisaalta, kevyemmät materiaalit voivat rypistyä ja juuttua tulostimeen, koska niiden jäykkyys ei ole riittävä.
Vertaile eri materiaalien painoja seuraavan taulukon avulla.
|
Metrijärjestelmä (g/m 2 ) |
Peruspaino (paunaa/riisi) |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Sido 431,8 x 558,8 mm (17 x 22 tuumaa) |
Porrastus 635 x 965,2 mm (25 x 38 tuumaa) |
Kansi 508 x 660,4 mm (20 x 26 tuumaa) |
Tulostuskartonki 571,5 x 889 mm (22,5 x 35 tuumaa) |
Kortistokartonki 647,7 x 774,7 mm (25,5 x 30,5 tuumaa) |
Tarra 609,6 x 914,4 mm (24 x 36 tuumaa) |
|
|
Kartonkipainot voivat vaihdella ± 5 %. |
||||||
|
60 |
16 |
40 |
18 |
23 |
33 |
37 |
|
75 |
20 |
51 |
28 |
34 |
42 |
46 |
|
80 |
21 |
51 |
30 |
36 |
44 |
49 |
|
90 |
24 |
61 |
33 |
41 |
50 |
55 |
|
100 |
27 |
68 |
37 |
46 |
55 |
62 |
|
110 |
29 |
74 |
41 |
50 |
61 |
68 |
|
120 |
32 |
81 |
44 |
55 |
66 |
74 |
|
145 |
39 |
98 |
54 |
66 |
80 |
89 |
|
160 |
43 |
108 |
59 |
73 |
88 |
98 |
|
175 |
47 |
118 |
65 |
80 |
97 |
108 |
|
200 |
53 |
135 |
74 |
91 |
111 |
123 |
|
215 |
57 |
145 |
80 |
98 |
119 |
132 |
|
255 |
68 |
172 |
94 |
116 |
141 |
157 |
|
260 |
69 |
176 |
96 |
119 |
144 |
160 |
|
300 |
80 |
203 |
111 |
137 |
166 |
184 |
Voit kartongin syöttösuunnasta riippuen joutua pyytämään, että raskaammat materiaalit leikataan lyhyt- tai pitkäsyisiksi, jotta joustavuus on parempi käännöksissä.
Lisätietoja tulostimesi tukemista painoista on tämän asiakirjan yksittäisten tulostimien teknisissä tiedoissa.
Kaikilla tulostimilla on tulostusmateriaalin mittoja koskevia rajoituksia. Lisätietoja on tulostimen ohjeissa. Voit joskus ohittaa näitä rajoituksia tulostustyötä muokkaamalla. Jos esimerkiksi asiakirja on lyhyempi kuin tulostimen tukema vähimmäispituus, voit laittaa kaksi asiakirjaa yhdelle arkille.
Lexmarkin tulostimet noudattavat kaikkia alan päästösäädöksiä ja -standardeja tai ylittävät ne. Joidenkin paperityyppien tai muun materiaalin jatkuva tulostus voi aiheuttaa höyryjä, jotka eivät muodosta ongelmaa satunnaisessa tulostuksessa. Varmista, että tulostin sijaitsee alueella, jolla on hyvä ilmanvaihto.
Lämpötilalla ja ilmankosteudella voi olla suuri vaikutus tulostukseen. Jopa pienet muutokset (kuten päivän vaihtuminen yöksi) voivat vaikuttaa merkittävästi syötön luotettavuuteen, kun tulostusmateriaali on juuri ja juuri hyväksyttävä.
Suosittelemme, että valmistelet paperin, kun se on yhä alkuperäispakkauksessaan. Säilytä paperia samassa lämpötilassa kuin tulostinta 24–48 tuntia ennen tulostamista. Tällöin paperi ehtii mukautua uusiin olosuhteisiin. Voit joutua pidentämään valmisteluaikaa useita vuorokausia, jos säilytys- tai kuljetusympäristö poikkeaa tulostimen ympäristöstä huomattavasti. Paksun paperin valmisteleminen voi kestää tavallista kauemmin materiaalin massan vuoksi.
Jos poistat paperin pakkauksen ennen kuin olet valmis lisäämään paperin tulostimeen, paperiin voi muodostua epätasaista kosteutta, joka saa sen käpristymään. Suosittelemme, että käpristyminen ei ole ennen paperin lisäämistä tulostimeen yli 3 mm. Kevyemmät materiaalit, kuten paperitarrat ja jotkin jäljentävät lomakkeet, kärsivät todennäköisemmin tulostusongelmista, jos niissä on käpristymistä.
Useimmat tarrojen valmistajat suosittelevat, että tulostusympäristön lämpötila on 18–24 °C ja suhteellinen kosteus 40–60 %. Lexmark-tulostimet on suunniteltu toimimaan lämpötilassa 15,5–32 °C ja 8–80 %:n suhteellisessa kosteudessa. Näiden suositusten ulkopuolisissa ympäristöissä tulostaminen voi aiheuttaa paperitukoksia, syöttöongelmia, heikentynyttä tulostuslaatua sekä tarrojen irtoamista.
Esipainettu paperi tuo puolinestemäisiä ja herkkiä komponentteja lasertulostuksessa käytettäviin korkeisiin lämpötiloihin ja paineisiin. Esipainetut musteet ja väritykset kestävät enintään 225 °C:n kiinnitysyksikön lämpötilan ja 1,7 baarin paineen ilman tulostimen kontaminoitumista tai haitallisten höyryjen muodostumista.
Emme suosittele termografiamustetta. Termografiamusteet ovat vahamaisia, ja tulostettu kuva näyttää kohoavan tulostusmateriaalin pinnan yläpuolelle. Nämä musteet voivat sulattaa ja vaurioittaa kiinnitysyksikköä.
Esipainettujen musteiden on oltava myös hankauksenkestäviä, jotta tulostimeen ei pääse mustepölyä tai likaa. Jos tulostat esipainetun alueen päälle, musteen on hyväksyttävä väriaine, jotta kiinnittyminen on riittävä.
Kaikkien esipainettujen musteiden on oltava kuivia ennen tulostusmateriaalien käyttöä. Emme kuitenkaan suosittele offset-jauheiden tai muiden vieraiden materiaalien käyttöä kuivumisen nopeuttamiseen. Voit varmistaa, sopiiko muste tulostimeen, joka kuumentaa musteen 225 asteeseen, musteen valmistajalta tai jälleenmyyjältä.
Perforointilinjan pitää loppua 1,6 mm lomakkeen reunasta. Tämä estää lomakkeen erkanemisen tulostimessa ja mahdolliset tukokset. Perforoinnin sijainti vaikuttaa paperin alustavaan vahvuuteen. Lähempänä reunaa oleva perforointi voi aiheuttaa enemmän tukoksia. Käytä paineherkissä materiaaleissa, kuten tarroissa, mahdollisimman vähän perforointia, joka kulkee taustan tai lainerin halki.
Perforoinnit pitää silittää, jotta tulostusmateriaali on tasainen eivätkä lomakkeet mene sisäkkäin. Reunojen on oltava sileitä ja siistejä ilman taitoksia. Laserperforoinnit ( mikroperforoinnit tai dataperforoinnit ) tarjoavat enemmän vakautta, ja niiden käyttö on suositeltavampaa. Nämä pienemmät perforoinnit eivät yleensä mene sisäkkäin tai luo liikaa paperipölyä ja roskaa. Varmista, että muunnoksen aikana syntynyt paperisilppu ja -pöly poistetaan ennen pakkaamista.
Jos perforoinnit peittyvät tai rypistyvät perforointilinjassa, perforoinnit voivat rikkoutua ja aiheuttaa paperitukoksia. Peittyminen voi lisätä vinosyöttöä, aiheuttaa arkkien kaksoissyöttöä tai tahrata väriainetta tulostusmateriaalin ennen kiinnittymistä, mikä heikentää tulostuslaatua. Voit vähentää peittymistä käyttämällä mikroperforointia. Jos tulostusmateriaali napsahtaa hieman liikkuessaan tulostimen läpi, perforointien pitäisi kestää.
Leikkaamisella luodaan muotoja tarraan tai kartonkiin. Kun suunnittelet tarroja, pyöristä kaikki kulmat, jotta tarrat eivät delaminoidu. Vältä leikkaamasta lainerin läpi. Taustan jakoja ja ponnahtavia ikkunoita ei myöskään suositella.
Jos perforointi tai leikkaus on osa tulostusmateriaalin rakennetta, vahvikkeiden käyttöä suositellaan. Nämä pienet leikkaamattomat alueet (noin 1,6 mm) auttavat vakauttamaan lomaketta ja ehkäisevät perforointien ja leikkausten repeytymistä tulostuksen aikana.
Alueilla, joilla leikkaukset tai perforoinnit risteävät tai luovat pienen lopputuotteen, kannattaa käyttää kulmissa vahvikkeita, jotka lisäävät vakautta. Vahvikkeet voivat sijaita missä tahansa perforointeja tai leikkauksia pitkin. Paineherkissä tuotteissa vahvikkeet estävät tarroja irtoamasta lainerista. Vahvikkeilla ei voi kompensoida tarrojen liiman riittämätöntä irtoamisvahvuutta.
Joissakin tulostimissa on syöttörullarakenne, joka syöttää paperia luotettavammin kuin aikaisemmissa tulostinmalleissa käytetty kulmaohjausjärjestelmä. Kokoonpanossa on kaksi rullaa, jotka koskettavat paperia. Vältä laittamasta syviä perforointeja näille alueille, sillä arkit saattavat mennä sisäkkäin. Perforointien, jotka voivat aiheuttaa sisäkkäistymistä ja peittymistä, pitää jäädä syöttörullan alueen ulkopuolelle paperin etureunaan. Tämä poikkeaa 1,30 cm:n tilasta, jonka suosittelemme jättämään lomakkeen yläreunaan tulostimissa, joissa on kulmaohjausjärjestelmä. Vältä sisäkkäistymistä käyttämällä mikroperforointeja.
Varmista, että perforoinnit ovat 0,30–2,30 cm:n alueen ulkopuolella materiaalin etureunasta.
|
A |
Syöttörullan sijainti |
|
B |
Syöttösuunta |
Vältä upotus- ja kohokuvioita materiaaleissa. Niiden käyttö voi aiheuttaa sisäkkäistymistä ja arkkien kaksoissyöttöä, ja kiinnittymisprosessi pienentää huomattavasti kohokuvan korkeutta. Tulostaminen liian läheltä kohokuvioita heikentää tulostuslaatua ja kiinnittymistä.
Emme suosittele metallien käyttöä missään muodossa musteissa tai muissa materiaaleissa, sillä ne ovat johtavia ja voivat aiheuttaa vuotoja. Tämä ominaisuus voi häiritä väriaineen siirtoa ja aiheuttaa heikkoa tulostuslaatua.
Kun suunnittelet lomakkeita, määritä 8,38 mm:n tulostamaton alue lomakkeen ylä- ja alareunaan ja 6,35 mm:n alue lomakkeen molempiin sivureunoihin.
Pystysuunta on yleisesti ottaen suositeltavampi asettelu erityisesti viivakoodeja tulostettaessa. Vaakasuunta voi paperin kulkunopeuden muutosten vuoksi aiheuttaa välien vaihteluja viivakoodien tulostuksen aikana.